Avoimesta terveysdatasta syntyy huomisen hyvinvointipalveluita

Tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalvelujen keskiössä on ihminen. Ongelmien hoitamisen asemesta keskitymme ylläpitämään terveyttä. Uusi ajattelutapa, digitalisaatio ja tiedon vapautuminen luovat sekä tarpeen että mahdollisuuden uusille innovaatioille ja liiketoiminnalle.

Datan avaaminen ja sen avulla johtaminen hyödyttävät niin terveydenhuoltosektoria kuin kuluttajia. Tietoon pohjautuvat päätökset auttavat terveydenhuollosta vastaavia tahoja toimimaan kustannustehokkaasti. Potilaat puolestaan pystyvät luovimaan valintojen viidakossa ja tekemään valistuneita päätöksiä hoitonsa suhteen. Lisäksi tietovarantojen avaaminen tekee terveydenhuollon toiminnasta ja sen tuloksista läpinäkyvää.

Avoin data on loistava polttoaine, jonka avulla moni uusi terveys- ja hyvinvointipalveluinnovaatio voi kulkea pitkän matkan.

Ätshii,  terveysdata aukeaa!

Terveydenhuolto + avoin data kuulostaa yhdistelmältä, jonka myötä kansa saa sanoa hyvästit yksityisyydelleen. Pelko on ymmärrettävä, mutta monilta osin aiheeton. Terveydenhuollon ja hyvinvointisektorin toiminnasta syntyy paljon helposti avattavia tietoja ja tilastoja. Aremmista tiedoista puolestaan on mahdollista suodattaa käyttöön osat, joiden avaaminen ei yksilöi ketään. Hyvä esimerkki tästä on rakenteilla oleva Tampereen kaupungin tautikartta.

Valmistuttuaan tautikartta kertoo reaaliaikaisesti, postinumeroon perustuen, missä päin kaupunkia vatsatauti jyllää ja influenssa-aalto hyökyy. Opiskelijat ja Tampereen kaupunki ryhtyivät kehittämään karttapalvelua, jotta ihmiset voivat unohtaa sosiaalisen median spekulaatiot ja seurata sen sijaan todellisiin diagnooseihin perustuvaa tilannetta. Tautitilanteen lisäksi lääkärit antavat palvelussa ajankohtaisia omahoito- ja ehkäisyohjeita.

Yksityisyydensuojasta kehittäjät pitävät tarkasti kiinni.

– Tiedot eivät tule karttapalveluun suoraan potilastietojärjestelmästä. Avoin rajapinta tulee johtamaan kaupungin tietovarastoon, jonne on kerätty potilaskäynneistä vain valikoitua dataa, kertoo tietohallintosuunnittelija Ari Andreasson Tampereen kaupungilta.

Missä on eka vapaa aika?

Hammaslääkäriajoista on pulaa ja samalla viime hetken peruutukset ja asiakkaiden saapumatta jättämiset aiheuttavat vastaanotoilla tyhjäkäyntiä. Kuinka siis tehostaa toimintaa?

Eka vapaa aika on Helsingin, Espoon ja Vantaan sosiaali- ja terveystoimialojen yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on avata suun terveydenhuollon odotusaikatietoja reaaliaikaisena ja yhtenevässä muodossa yritysten ja muiden sovelluskehittäjien käyttöön. Erityisasiantuntija Eero Waronen kertoo, että avatun tiedon ansiosta asiakas voi tulevaisuudessa varata ajan viime tingassa ja päästä näin hoitoon nopealla aikataululla.

Datan rikastaminen toisella lähteellä luo loppumattoman määrän vaihtoehtoja.

– Juurihoitoaikaa varatessaan voisi esimerkiksi nähdä, montako operaatioita hoitava hammaslääkäri on tehnyt aiemmin. Se voisi kiinnostaa potilaita, Waronen visioi.

Valtio kattoi pöydän kaikille

Datan avaustalkoisiin on lähtenyt kaupunkien lisäksi myös valtio. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on avannut valtavan määrän tietovarantojaan, tavoitteenaan tehdä yleistä hyvää yhteisillä rahoilla kootulla tiedolla.

– Toivomme datamme päätyvän hyvään käyttöön, oli lopputulos sitten pientä tai suurta. Joku voi jopa tulla miljonääriksi, ei se meitä haittaa, erikoissuunnittelija Heikki Pakkala kannustaa sovelluskehittäjiä.

Yksi THL:n avaamista tietovarannoista on Fineli, Suomen kansallinen ravintotietopankki, joka erittelee kaikkien meillä käytettävien elintarvikkeiden ravintosisällön. Katja Ratamäki otti Finelin avoimesta datasta vaarin viime kesänä.

Ratamäki on viettänyt elämässään lukuisia tunteja lukien tuoteselostuksia poikansa allergian vuoksi ja päätti ratkaista ongelman. Hän alkoi kehittää Miils-ravitsemussovellusta, joka auttaa suunnittelemaan terveellisiä aterioita ja laskee, kuinka hyvin resepti vastaa päivittäistä ravitsemustarvetta. Tiedot Miilsiin haetaan juurikin Finelistä. THL pitääkin arvokkaana, että tietovarantojen avaaminen mahdollistaa innovaatioiden kehittämisen ilman suurta pääomaa. Kun hyvät ideat toteutuvat, on se aina satsaus kansanterveyteen ja voittajapallilla seisoo jokainen meistä.

Terveyssampo

Hyvinvointia edistävät ja terveydenhuoltoa helpottavat sovellukset ovat kultakaivos, josta on raapaistu pelkkää pintaa. Oulussa huhtikuussa järjestetty hackathon sen taas osoitti: kukapa olisi äkkiseltään veikannut yhden voittajatöistä liikkuvan Snapchatin maailmassa? Niin kuitenkin kävi, kun joukko Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita kehitti integraatiot-sarjaan yhteydenottopalvelun terveydenhuollon ja asiakkaan välille.

Palvelun idea on se, että terveyttään pohtiva voi lähettää vaivastaan kuvan Snapcahatin kautta ja saada paluuviestinä omahoito-ohjeita, peruslääkemääräyksiä tai ajan lääkärille. Yksi hackathon-kilpailutöiden keskeisistä arviointikriteereistä olikin nostaa ihminen palvelun keskiöön.

– Yllätyimme iloisesti tapahtuman annista. Se tuotti meille runsaasti ideoita, joita ammattilaisena en olisi osannut edes toivoa. Osa saattaa hyvinkin päättyä jatkokehittelyn jälkeen oikeaan käyttöön, kuvailee Oulun kaupungin terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä avoimen terveysdatan luomia loppumattomia mahdollisuuksia.

Tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluissa ihminen on aktiivinen osallistuja, omien asioidensa valtias. Kun ajatusmalli muuttuu, syntyy tarve uusille palveluille. Ja mitä enemmän dataa avautuu, sitä enemmän syntyy tilaisuuksia uuden kehittämiselle. Olkoon uusi hyvinvoinnin aikakausi kaikkien kansalaisten terveydeksi ja yrittäjien vauraudeksi!

Kuva: Medicine 04 by Taki Steve, (cc-by-sa-2.0)