Energiatieto omadatana, kiitos!

Älykaupunkien asumiseen ja liikkumiseen liittyvät sovellukset mittaavat tai keräävät henkilötietoa, dataa henkilöiden liikkeistä ja asumisen rutiineista. Tätä tietoa voidaan myös tallentaa. Mitä tällä datalla tehdään, kenen hallussa se on ja miten sitä voisi paremmin hyödyntää?

Asumiseen liitetty älyteknologia on vasta yleistymässä. ja Databusiness.fi-blogissa tarkastelimme muutama viikko sitten millaista henkilödataa Helsingin Kalasatamaan rakennetuissa älykodeissa kertyy ja mitä liiketoimintamahdollisuuksia tällaisen datan hyödyntämiseen voisi liittyä.

Älykodeissa erilaisten sensorien mittaamaan tiedon avulla tehostetaan rakennuksen toimintaa ja helpotetaan arkea. Kalasatamassa kahteen asuinkerrostaloon, Fiskariin ja Fregatiin, on asennettu ABB:n toimittama huoneistoautomaatiojärjestelmä. Automaatiojärjestelmää hyödyntää Helenin tarjoama reaaliaikaisen energian- ja vedenkulutuksen seurannan mahdollistava Hima-palvelu. Palvelun avulla asukkaat voivat seurata mitä laitteita kotona on päällä ja kuinka paljon ne kuluttavat energiaa ja kuinka paljon huoneistossa kuluu vettä. Palvelulla voi myös ohjata esimerkiksi valaistusta tai sammuttaa laitteita kotona-poissa-kytkimen avulla. Järjestelmä siis mahdollistaisi kodin käyttötiedon keräämisen varsin tarkalla tasolla. Tällä hetkellä tätä käyttötietoa tallennetaan aina kahden edellisen viikon ajalta, sillä varsinaista tapaa miten raakadataa voisi palauttaa asukkaiden käyttöön, ei ole kehitetty.

Toinen henkilötietoa keräävä asumiseen liittyvä sovellus Kalasatamassa on Kalasataman Imuksi kutsuttu jätteiden putkikeräysjärjestelmä. Jäteputkien kannen saa auki ainoastaan kaikille huoneistoille jaettua omaa uniikkia rfid-avainta näyttämällä. Kun kansi avataan, tallentuu järjestelmään minkä asunnon asukkaat ovat kyseessä, ja tieto monelta ja mihin putkeen (sekajäte, orgaaninen jäte, paperi tai kartonki) jätepussi on viety. Datan avulla voi tutkia mm. asukkaiden lajittelutottumuksia – ja myös sitä kuinka paljon asukkaat ovat poissa esimerkiksi viikonloppuisin.

Henkilötiedosta omadataksi

Omadataksi tai mydataksi kutsutaan kaikkea sellaista henkilötietoa, jota yksilöllä on itsellään mahdollisuus hyödyntää ja hallinnoida. Aihe on ajankohtainen. Syyskuun alussa järjestettiin Helsingissä maailman ensimmäinen kansainvälinen omadata-konferenssi, MyData2016. Kolmen päivän konferenssi keräsi lähes 700 osanottajaa 30:stä eri maasta. Omadata-liikkeen tavoitteena on, että suurin osa kuluttajista ja kansalaisista kerätyistä henkilötiedoista olisi omadataa. Konferenssiin osallistui paljon yrityksiä, joita houkutti omadatan kaupallinen hyödyntämispotentiaali.

Millaisia asumista ja elämää helpottavia sovelluksia Kalasataman älykaupunginosassa olisi mahdollista kehittää, jos mittaritieto olisi omatietoa? Terveys- ja hyvinvointisektorilla start-upit ovat lähteneet kehittämään omadatasta liiketoimintaa.  Alalla tehdään hyvää bisnestä esimerkiksi erilaista aktiivisuutta mittaavilla sovelluksilla. Toisiko asumistieto lisäarvoa näihin sovelluksiin? Erilaisten paikkatietoa keräävien sovellusten perusteella pystytään laskemaan kuinka monta prosenttia ajastani vietän kotona. Kalasataman älykotien datasta pysyisin laskemaan miten kotonaoloaika on yleensä vietetty: ruoanlaiton parissa, pyykäten, televisiota katsellen vai nukkuen. Millainen elämänhallintasovellus näitä datoja yhdistelemällä syntyisi?

Valtavasti tietoa, valtava liiketoimintapotentiaali?

Mitattu tietomäärä on valtava sillä sensorit ovat yleensä ohjelmoitu seuraamaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia reaaliaikaisesti. Reaaliaikainen seuranta mahdollistaa myös nopean reagoinnin muutoksiin. Sovelluksille, jotka optimoivat kulutusta talotasolla, ja esimerkiksi tiedottavat käyttäjien kulutuspiikeistä, voisi olla kysyntää. Varsinkin, jos kiinteistöön on integroitu uusiutuvan energian järjestelmiä tai vaikka sähköauton latauspisteitä.

Erilaisia ideoita asuntokohtaisen kulutustiedon hyödyntämiseksi varmasti löytyy kaikilta. Jätedatan pohjalta voisi kehittää vaikka  “kuka vei viimeksi roskat?” -sovelluksen, ja energiatietoa voisi hyödyntää dementian diagnosoinnissa. Varsinaisia sovelluksia ei kuitenkaan juurikaan ole tehty. Kehittäjät halutaankin saada innostumaan älykaupunkien datasta.

Ensi viikonloppuna (25.-27.11.) järjestetään Junction-niminen hackathon, jossa kehittäjien käyttöön tarjotaan tietoa Kalasataman älykodeista. Junctionissa kehittäjiä pyydetään ehdottamaan ratkaisua asunto-osakeyhtiön tai miksei vaikka koko korttelitason aurinkosähköjärjestelmään, johon kaikki halukkaat osakkaat ovat liitetty ja jossa aurinkosähkön hyödyt myös jakautuvat tasan osakkaiden kesken. Toimivan ratkaisun suunnittelussa niin kulutus- kuin tuotantotiedotkin ovat tärkeitä.

Rajapinta omadatalle

Kalasataman älykotien kaltaisten asumistiedon tai kodinkäyttötiedon määrä tulee kasvamaan, sitä mukaa kun koti- ja taloautomaatio yleistyy. Kalasatamaan rakennetaan uusia asuinkerrostaloja joihin tulee vastaavanlaista teknologiaa.

On hyvä kuitekin muistaa, ettei sähkönkulutustietoja kerätä vain älykodeissa. Tuntikulutustietoa löytyy myös ihan tavallisista huoneistoista, sillä Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, joka otti käyttöön lakisääteiset etäluettavat energiamittarit. Yhteistä huoneistoautomaatiojärjestelmälle ja etäluettaville mittareille on, että järjestelmän keräämiä tietoja on hankala hyödyntää omadatana.

lillin-blogi

Kuva: greenbuttondata.org

Yhdysvalloissa energia-ala on kehittänyt tähän yhteisen ratkaisun, Green Button Connect My Data -standardin, jonka avulla energian kuluttaja voi helposti valtuuttaa kolmannen osapuolen käyttämään energiankulutustietoja.  Myös mm. Hollannissa on kehitetty HelloData -niminen alusta, jonka tarkoitus on auttaa energian kuluttajia ja yhä enenevässä määrin kuluttajatuottajia oman tiedon hallinnassa. Jos tiedon hallinta olisi tehty helpoksi, voisi aurinkoenergia hankintaa harkitseva pientalonomistaja nappia painamalla antaa aurinkoenergia-asennuksia mitoittavalle palvelulle luvan hakea kiinteistön energiankulutustiedot verkkoyhtiöltä automaattisesti. Hyviä omadatan hallintaan liittyviä ratkaisuja on jo monia kehitteillä, tai jo valmiina, joten datan kysynnän kasvun myötä myös Suomessa omadataan tullaan toivottavasti panostamaan enemmän.

Lue lisää Kalasataman älykotien asukasdatasta.

Lilli Linkola

Datan avaaja

Lilli Linkola on yksi 6Aika-hankkeen datan avaajista. Hän on keskittynyt erityisesti kaupunkien energiatietoon ja pyrkii avaamaan tietokantoja joissa yritykset näkevät suurimman hyödyntämispotentiaalin.