Harmonisoidusta datasta enemmän irti

Avoin data on tulevaisuuden raaka-aine. Siitä ei ole enää epäilystäkään. Avoimen datan käyttö liiketoiminnassa lisääntyy koko ajan.

Datan käyttöä hankaloittaa kuitenkin, että datasetit eivät välttämättä ole yhtäläisiä muiden, samanaiheistenkaan datasettien kanssa.

Yhden kaupungin kirjanpitotavat eroavat toisen mallista, jolloin avattu data ei ole suoraan vertailukelpoista, vaikka sisältäisikin samat asiat. Kolmannella taas on hienot reaaliaikaiset liikennerajapinnat, neljännellä auki vasta aikataulut.

Ei ihme, jos yrityksiä huolettaa, voiko liiketoimintaa perustaa avoimen datan varaan.

De facto -standardeilla päästään pitkälle

Jotta datan käytettävyyttä voidaan lisätä, tarvitaan standardeja ja yhteentoimivuutta. Aihetta on käsitelty viime aikoina useiden asiantuntijoiden voimin sekä International Open Data Conferencessa Madridissa että Mindtrek-tapahtumassa Tampereella.

Standardien käyttö ei kuitenkaan ole yksioikoista. Usein valmiit standardit ovat kaukana käytännön toteutuksista tai liian tiukkoja. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitoksesta totesi Mindtrekissä, että kansainvälisistä standardeista sopiminen tai niiden muuttaminen vaatii usein pitkän ja muodollisen prosessin. Siksi standardeja ei aina voi soveltaa uusien innovaatioiden yhteydessä.

Toisaalta ylhäältä annetuista standardeista on hyötyäkin. Vaikka ne olisivat kaukana käytännöstä, ne silti pakottavat kunnat ja viranomaiset parantamaan tietopalveluita, kuvaa Matti Pesu Liikennevirastosta.

Usein eteenpäin päästäänkin, kun saavutetaan riittävä yhteisymmärrys siitä mitä halutaan: de facto -standardilla päästään jo pitkälle.

Toiveena on, että harmonisoinnissa pyrittäisiin nopeasti käytännön kokeiluihin, jotta tasapainottelu käytännön työn ja standardin välillä olisi helpompaa.

Parhaat standardit bottom up -periaatteella

Madridin International Open Data Conferencessa painottui bottom up -periaate.

Ensin täytyy kuvata prosessit ja käyttäjätapaukset. Vasta sen jälkeen pääsee hahmottelemaan yleisempiä linjauksia, tähdensi Open Contracting -yhteisön Georg Neumann.

Samoilla linjoilla on TM Forumin Carl Piva. Hän painotti, ettei kannata kuvitella miten asiat ovat. Todellisuuteen pääsee käsiksi, kun seuraa mitä ihmiset tekevät. Seuraa markkinoita, analysoi niiden toimintaa ja standardoi vasta sitten, on hänen oppinsa.

Ruohonjuuritason lähestymistapaan uskotaan niin ikään espanjalaisen OjoAl100-aloitteen työryhmässä. Aloite pyrkii yhdenmukaistamaan datasettejä, joita on julkaistu avoimen datan portaaleissa. Työssä pohditaan muun muassa, mitä kannattaa julkaista, mistä on hyötyä kaupungeille ja käyttäjille, missä formaatissa data kannattaa julkaista ja kuinka yksityiskohtaisella tasolla sitä on hyvä julkaista.

Suomessa yritykset mukaan

Suomessa keskustelussa korostuu käytännön yhteistyö. Paras tulos saavutetaan, kun mukaan otetaan sekä datan tuottajia että sen hyödyntäjiä.

Mindtrek-tapahtumassa Tampereella kaivattiinkin yrityksiä mukaan standardointityöhön. Halua siihen olisi, mutta tällainen mahdollisuus ei yrityksille välttämättä näy, harmittelee Hannu Nieminen Wunder Finland Oy:stä.

Tässä on selvä haaste myös Kuutoskaupungeille, jotka avaavat dataa ja rajapintoja yhdessä. Työtä on tehty yhteistyössä myös yritysten kanssa, mutta näkyvyyttä voi aina parantaa.

Standardointi ennen kaikkea yhteistyötä

Standardointi on ennen kaikkea yhteistyötä ja yhteiseen hiileen puhaltamista. Open Contracting -yhteisön Georg Neumannin sanoin yhteisymmärrys on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on halu yhteistyöhön. Vaikka asioista oltaisiin samaa mieltä, mistään ei tule mitään jos asioita ei haluta tehdä yhdessä. Siksi standardointi vaatii tiimityötä ja keskusteluja eri tahoilla.

Madridissa todettiinkin, että valtaosa standardoinnista on toimintamalli- ja tahtokysymys – vain 30 % ongelmista on teknisiä. Ja yhteistyöllä nekin ratkaistaan.

Kehitä näin

  • Tutustu prosessiin, johon liittyvää dataa yhdenmukaistat
  • Tutustu olemassa oleviin standardeihin ja hyödynnä niitä, mikäli mahdollista
  • Vertaile muiden toimintatapoja ja valintoja
  • Varmistu, että löydät mukaan oikeat ihmiset
  • Ota keskusteluun heti mukaan myös yritykset ja muut datan hyödyntäjät
  • Luo sivusto, jolla dokumentoit työstä julkisesti
  • Etsi aineistoista perustavat yhteiset tekijät
  • Jos haluat yhdistää eri standardeja
    1. etsi yhteiset tekijät ja sovita ne yhteisen standardin mukaisiksi
    2. konvertoi data yhteisen standardin mukaiseksi

Annukka Varteva

Projektipäällikkö

Annukka Varteva vetää 6Aika-rajapintahanketta, jossa Suomen kuusi suurinta kaupunkia yhdenmukaistavat yhdessä avoimia rajapintojaan. Tavoitteena on mahdollistaa uutta liiketoimintaa ja helpottaa datan hyödyntämistä. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat yritykset, joiden näkemykset otetaan rajapintojen kehitystyössä huomioon. Rajapintahankkeessa tehdään yhteistyötä myös kansainvälisten kaupunkiverkostojen, mm. CitySDK- ja OASC-verkostojen kanssa.