Julkishallinto mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja

Avoimesta datasta ja niihin liittyvistä uusista liiketoimintamahdollisuuksista on puhuttu pitkään ja hartaasti. Kuten aina suurista datamassoista puhuttaessa työsarkaa riittää. Monen datalähteen saaminen yhden tai muutaman rajapinnan alle ei ole vain tekninen haaste. Siihen liittyy paljon strategista suunnittelua, yhteistyötä, konseptuaalista kehitystä ja prosessikehitystä – myös politiikkaa. Yhteisymmärryksen luominen siitä mihin pyritään on huomattavasti vaativampaa, kuin itse jalkatyö teknisten ongelmien parissa. Kuitenkin, tämä yhteisymmärryksen synnyttäminen on tärkeää ja siihen pitää panostaa.

Avoin data on yksi esimerkki siitä miten julkishallinto voi edistää uusia liiketoimintamalleja tulematta itse niiden operoijaksi ja maksumieheksi. Helsingin vanavedessä puskee Suomen viisi seuraavaksi suurinta kaupunkia. Tarkoituksena on luoda avoin rajapinta julkiseen dataan. Oma palvelumme www.eventz.today hyödyntää tietojen hakemisessa avointa Linked Events -tapahtumarajapintaa. Linked Events on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin rajapintayhteistyötä, jota tehdään 6Aika-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda avoimia toimintamalleja ja synnyttää niiden myötä Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Rakentaessamme Eventz.today –palvelua olemme huomanneet kuinka tärkeää yhteistyö on julkishallinnon kanssa. Olemme saaneet iloksemme huomata kaupunkien yhteistyöhalukkuuden. Rakennettaessa uusia mahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja on kuitenkin syytä kiinnittää huomio muutamaan asiaan, jotka aina silloin tällöin unohtuvat tekemisen meiningeissä:

1. Mitkä ovat julkishallinnon operoimille palveluille tyypillisiä piirteitä?

Julkishallinnon palvelut on osittain kirjattu lakiin ja ne ovat lakisääteisiä. Esimerkeiksi käyvät vaikkapa järjestyksenvalvonta, terveydenhuolto ja opetus. Toinen laajempi kokonaisuus on palvelut, joita kunta tai kaupunki haluavat tarjota asukkailleen vapaaehtoisesti. Vapaaehtoiset, kuten liikunta- ja kulttuuripalvelut liittyvät usein kaikkien kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Riippuen kunnasta näihin on käytettävissä erilaisia resursseja. Yhdistävänä tekijänä palveluissa on kuitenkin näistä syntyvien kustannusten kattaminen kokonaan tai osittain verovaroin. Toinen yhdistävä tekijä on yksityisten toimijoiden joko puuttuminen kokonaan tai kiinnostuksen puute operoida näitä palveluita. Usein syynä edellä mainittuihin ovat liiketoiminnan kannattavuusongelmat. Näissä tapauksissa julkishallinnolla on hyvät edellytykset olla joko aloittamassa uutta palvelua ja jopa jatkaa niiden operoijana ellei operoijaa löydy liiketaloudellisesti kannattamattomaan toimintaan.

2. Onko julkisen rooli pääpainoisesti mahdollistajana vai operoijana?

Julkishallinnossa työskentelevillä ihmisillä on pääomanaan virkaan pätevöitymiseen vaadittavat tutkinnot, kokemus ja laaja ymmärrys siitä miten kaupunkien toiminnot ovat järjestetty ja linkitetty. Uusia ideoita siis syntyy ja näitä päästään usein toteuttamaankin niin virkamiesten ehdotuksina kuten myös poliitikkojen aloitteista.

Tapauksissa, joissa mietitään uusia tai olemassa olevia palveluita onkin hyvä muistaa ne pääsyyt, joiden vuoksi julkisen hallinnon osallistumista niiden tuottamiseen edellytetään. Kunnat eivät pääsääntöisesti halua kilpailla yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, sillä tämä luonnollisesti karsii verotuloja operointipuolella ja lisäisi verojen korottamispainetta organisointipuolella. Ideaalitilanteessa kuntien ja kaupunkien ei tarvitsisi järjestää vapaaehtoisia palveluita, sillä niitä olisi tarjoamassa suuri määrä yksityisiä yrityksiä, jotka tulouttaisivat osan tuotoistaan yhteisöveroina kunnille.

Ongelmaksi voi joskus muodostua myös kuntien halukkuus järjestää vapaaehtoisia palveluitaan mikä saattaa vääristää kilpailua. Julkisella puolella on suhteellisen pohjaton kassa, kun taas yksityisellä puolella uusien investointien on aina oltava heti kannattavia. Maalaisjärjellä ajateltuna julkisen ja yksityisen toimijan kilpaileminen keskenään vapaaehtoisissa palveluissa ei ole optimaalista verojen käyttöä. Toisaalta yrityskenttä uusilla alueilla ei aina ole niin kehittynyt, että tervettä kilpailutilannetta olisi vielä päässyt syntymään – luonnollisia yksityisiä monopoleja tuskin kukaan haluaa.

Linked Events on hyvä esimerkki siitä, kuinka julkishallinto on ottanut tehtäväkseen rahoittaa harmonisointihanketta, joka mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityisille yrityksille, jotka puolestaan voivat tarjota kuntalaisille uusia palveluita koskematta kaupungin kassaan.

3. Onko julkishallinnon strategioiden portfolioissa optimoimisen varaa?

Monet vanhat ja uudet palvelut ovat tienhaarassa; jatketaanko vanhoja itse vai annetaanko ne yksityisen sektorin operoitaviksi, rakennetaanko itse uusia palveluita vai otetaanko mukaan yrityskumppaneita rakentamaan ja/tai organisoimaan palveluita. Täysin optimia portfoliota tuskin löytyy mistään. Sellaiseen on kuitenkin aina hyvä pyrkiä. Aika-ajoin on hyvä tehdä nk. kesäsiivousta ja puhdistaa pöytää. Yksityisissä yrityksissä tätä tapahtuu useammin, sillä palveluita ei ole kirjattu lakeihin, asetuksiin eikä vaikeasti muutettaviin sopimuksiin ja virkasuhteisiin.

Artikkeli julkaistiin LinkedIn-palvelussa 16.06.2016.