Kaupunkitilan luova käyttö

Digitalisaation edetessä, kaupunkikeskustat tarvitsevat lisää kaupunkitiloja aktiivisesti käyttäviä ihmisiä sekä toimintoja, jotka edesauttavat tilojen hyötykäyttöä ja uudelleen käyttöönottoa. Vapaiden, alikäytettyjen tilojen tilapäinen aktivointi (tilapäiskäytöt, Pop Upit) tutkii paikkojen potentiaalia, tulevaisuutta ja on kehitysorientoitunutta: etenkin kiinteistöjen, joiden kehittämiseksi ei ole välitöntä kysyntää tai ovat kokonsa puolesta vaikeasti vuokrattavissa.

Kaupankäynnin murros

Digitaalisaatio näkyy yhä laajemmin ihmisten kulutustottumuksissa, kaupankäynnin siirtyessä kohti digitaalisia palveluita ja verkkokauppoja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaupankäynti siirtyisi pois kivijaloista, päinvastoin. Moni tutkimus viittaa siihen, että ihmiset haluavat yhä enemmän sosiaalista kanssakäymistä ja juuri kaupunkikeskustat kehittyvät kohti tätä suuntaa. Palvelut ja erikoiskauppojen kysyntä kasvavat, kun paikallisten- ja erikoistuotteiden kysyntää ja jakeluverkostoa piristetään luomalla kaupunkitilaa, joka palvelee paremmin ja mahdollistaa pysähtymisen, vapaan oleskelun keskustoissa, toisin sanoen “hengailun”. Kaupunkikeskustat eivät enää 2000-luvulla pitäisi olla vain ja ainoastaan paikka kaupankäynnille, vaan mahdollistaa kaupunkitilan luovemman, sosiaalisemman, käyttäjäystävällisemmän sekä monipuolisemman käytön ja näin ollen luoden varmempaa pohjaa myös kaupankäynnille tulevaisuudessa.

Lisää tekemistä-> Lisää ihmisiä-> Lisää asiakkaita 

Uusi, huippuhieno kohtaus- ja työpaikka Spark Up StartUp-yhteisö Turun Kupittaalla tarvitsee rinnalleen myös Turun keskustan alueelle uusia Co-working/Co-Creation paikkoja, kuten Oulun Luova Laboratorio, Tampereen Hiedanrannan Kuivaamo tai Helsingin Think Company. Uusi työntekemisen kulttuuri tuo keskustoihin tarvittavaa massaa, jotka käyttävät ympärillään olevia palveluita ja luovat uusia. HUB Turku -työryhmä valmistelee juuri tälläistä tilaa Turun keskustaan, jonka tarkoituksena on opettaa uutta työntekemisen kulttuuria, yritysten kohtaamista ja tekemisen kulttuuria. Sen tarkoitus on myös avata rohkeaa uudelleenajattelua tilojen potentiaalisista käytöistä.

Kaupunki alustana, tekeminen edellä

Turun kaupungin kaksi kärkihanketta ovat keskustan ja kampusalueen kehittäminen. Samoja arvoja on listattu myös Turku 2029 strategiaan. Tulevaisuuden kaupunkikeskustojen viihteellistyminen sekä palveluiden kehittäminen johtaa uusiin liiketoimintamalleihin ja tilojen käyttöihin. Uusi sukupolvi on valmis maksamaan elämyksistä yhä enemmän kuin tavarasta, tämän johtaessa siihen että kaupunkitiloista tulee kohtauspaikkoja, paikkoja joissa viihdytään, tavataan perhettä, ystäviä, harrastetaan ja vietetään aikaa, mutta myös tehdään töitä ja verkostoidutaan, uudella tavalla, uusien teknologioiden välityksellä. Opiskelijoiden ja uusien työpaikkojen kehittymisen välillä on suora yhteys, jonka kasvu-ja kokeilualustana juuri kaupungin pitäisi toimia.

Avoin kaupunki

Minkälaisessa kaupungissa ihmiset mieluiten elävät? Voimme tarkastella asiaa muutamien kysymysten kautta:

-Onko kaupunki avoin vai suljettu?
-Onko kaupunki salliva vai kieltävä?
-Onko kaupunki mahdollistaja vai kieltäjä?

Tulevaisuuden kaupunkikeskustat tulevat sallimaan monia uusia ideoita ja näin ollen luovat myös työpaikkoja toimintojen ympärille. Tälläisiä megatrendejä on mm. viherkatot, viheralueiden korostaminen, pyöräily-ystävällisyys, sosiaaliset kaupunkitilat, tapahtumat, paikkoja lapsiperheille, erikoislajien suorituspaikkoja (kiipeilyseinät, Egames pelaajat kaupunkikeskustoihin, rullalautailu, jne.. ) sekä julkisivujen käyttö joko taiteen tai markkinoinnin estraadiksi esimerkiksi projisointeja hyväksi käyttäen. Taide, kulttuuri ja palveleva, saasteeton kaupunki ovat kestosuosikkeja, joita kaupunkilaiset haluavat.

Turun keskustassa sijaitsevaan Forum kortteliin on otettu ennakkoluulottomasti uusia tilapäiskokeiluja ja näitä kokeiluja tullaan jatkamaan etenkin talviaikana jolloin ulkona liikkuminen ei ole välttämättä mielekästä. Kortelissa on kokeiltu useita yhteisöllisiä tapahtumia kuten: ravintolapäiviä, design kirpputoreja, musiikkitapahtumia, taiteiden yötä ja laitettu alulle yhteisöllisesti toimiva MLL:n Leikkilä. Näillä keinoilla ollaan elävöitetty koko kaupungin palveluja.

“Kaupunkikeskustat tarvitsee lisää sitä aktiivisesti käyttäviä ihmisiä. Se on myös taloudellisen aktiviteetin elinehto.” – Sampo Ruoppila, TY

On jo olemassa lukuisia avoimeen dataan liittyviä sovelluksia, jotka tekevät elämästämme helpompaa. Monet sovellukset lähinnä parantavat palveluiden saatavuutta tai tunnettavuutta ja “lainaavat” näin ollen toisilta busineksiltä. Tässä suhteessa digitaalisaatio, uudet teknologiat ja juuri avoimen datan hyödyntäminen palvelee sekä kaupunkeja, että niitä käyttäviä ihmisiä. Avoimen datan hyödyntäminen kaupunkikehityksessä on suuri mahdollisuus, jolla voidaan luoda toimivampia ja palvelempia keskustoja. Reaaliaikaisen datan muodossa ja liiketoimintamallien kehittyessä kaupunkitilan luova käyttö muuttuu kohti palvelukeskeisempää ja ihmisläheisempää käyttöä. Myös kaupunkien läpinäkyvyys paranee ja byrokratia vähenee.

Artturi Elovirta

Yhteyspäällikkö

Artturi Elovirta toimii turkulaisen Forum-korttelin yhteyspäällikkönä, BASTU-työryhmän jäsenenä (kuudennen aallon liiketoimintaa) sekä Boost Turun hallituksessa.