Mistä löytää avointa rakennusten energiatietoa?

Kaupunkien kokonaisenergiankulutuksesta kolme neljäsosaa muodostuu rakennusten lämmittämisestä ja kulutussähköstä. Rakennusten energiatieto onkin kiinnostavaa vähäpäästöisiä ratkaisuja kehittäville yrityksille. Millaisia tietovarantoja on saatavilla tällä hetkellä ja mitä dataa mahdollisesti tulevaisuudessa julkaistaan?

Avointa tietoa rakennusten energiankulutuksesta ja tuotannosta on vielä kohtuullisen vähän tarjolla.  Todellisiin kulutuksiin perustuvalla tiedolla olisi monta hyödyntäjää. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi infraa ja talotekniikkajärjestelmiä mitoittava suunnittelija tai potentiaalisia asiakkaita etsivä cleantech ratkaisujen -tarjoaja. Avointuntimittaustieto.fi on koonnut esimerkkejä tuntikulutustietoon perustuvista sovelluksista.

Kaupunkien hallinnassa olevaa energiatietoa avattanee sitä mukaan kun käytössä olevat järjestelmät sen sallivat. Esimerkiksi Fingrid on rakentamassa kansallista sähkömarkkinatiedon datahubia, jonka on määrä valmistua vuonna 2019. Tätä kautta kaupunkien kulutus- ja tuotantotietoa voisi olla mahdollista saada, mutta kehittäjälle odotusaika on pitkä. Huomattavaa onkin, että suurilla kiinteistöjen omistajilla on omia kulutuksen seurantajärjestelmiä, joilla ainakin osalla on hyvät rajapintavalmiudet. Kulutuksenseurantajärjestelmiä taas tarjoavat yleensä pienet erikoistuneet ohjelmistotalot. Kulutuksenseurantaan ja kiinteistönpitoon erikoistuneita yrityksiä kannattaakin kysyä yhteistyökumppaneiksi energiatietoon perustuviin ideoihin.

Mitä energiatietoa kaupungeista löytyy?

Energiatiedosta tulee ensimmäisenä mieleen energian tuotanto ja kulutus, tehot ja wattitunnit. Kiinnostavaa energiatietoa on myös tieto energiamuodosta, käytetyistä polttoaineista ja käytön tehokkuudesta sekä myös saatava paikkatieto uusiutuvan energian potentiaalista. Kartoitin, millaisia erilaisia energiatietokantoja Helsingin rakennuksiin liittyy ja keräsin olennaisimmat taulukkoon. Suurin osa listatuista tietokannoista ei ole avointa dataa. Osaa tiedosta ei katsota olevan edes julkista tietoa. Tämä koskee erityisesti kulutustietoja.

Julkista tietoa ovat esimerkiksi kaupunkien omistamien rakennusten energiankulutustiedot – ainakin niiltä osin, kun niissä on käyttäjänä kaupunki itse. Oulun kaupunki on ensimmäisenä kuutoskaupunkina avannut kaupungin omistamien rakennusten energiankulutustietoa kuukausitasolla. Kiinteistökohtainen sähkön-, lämmön- ja vedenkulutustieto löytyy vuodesta 2010 alkaen  Oulun avoimen datan sivuilta. Tiedot voi nyt ladata taulukkomuodossa, mutta tietoa tarjotaan jatkossa myös rakenteilla olevan avoimen rajapinnan kautta. Myös muissa kaupungeissa ja kaupunkien omistamissa kiinteistöyhtiössä harkitaan kulutustiedon avaamista.

Rakennuksen perustiedot auttavat ymmärtämään kulutustietoa

Tieto rakennusten energiankulutuksesta ei vielä riitä rakennusten energia-analyyseihin. Tarvitaan lisäksi kattavaa tietoa rakennuskannasta. Tieto rakennuksen koosta, iästä ja käyttötarkoituksesta antaa osviittaa rakennuksessa olevasta tekniikasta. Kun tietoa rakennuksesta on riittävästi, voi vastaavanlaisten rakennusten kulutustietoja verrata toisiinsa. Perustiedot rakennuksista löytyvät kaupunkien rakennusrekistereistä, joita on julkaistu eri laajuisina avoimina datoina. Helsingin, Espoon ja Vantaan rekistereistä löytyvät muun muassa tiedot rakennuksen lämmitystavasta ja lämmitykseen käytettävästä polttoaineesta.  Tampereen, Turun ja Oulun avaamat rakennusrekisteritiedot löytyvät kaupunkien omilta avoimen datan sivuilta. Myös paikallisella rakennusvalvonnalla on kiinnostavaa tietoa rakennuksista ja niihin mahdollisesti tehdyistä isommista muutostöistä.

Hyvä valtakunnallinen tietolähde rakennusten energiatehokkuudesta on energiatodistusrekisteri. Rekisteriin on tallennettu kaikki 1.5.2015 jälkeen laaditut rakennusten energiatodistukset (pois lukien alle kolmen huoneiston asuinrakennukset). Energiatodistuksesta löytyy rakennusten E-luku, joka kuvaa standardikäyttöön perustuvaa laskennallista vuosienergiankulutusta kWh/m2a, ja rakennuksen energialuokka (A – G). Rekisterissä julkisesti saatavilla olevat tiedot voi ladata taulukkomuodossa sivuilta.

Kiinteistöt sijoittavat uusiutuviin

Aurinkosähkön tuotanto on kasvussa. Paneeleihin ovat sijoittaneet niin energiayhtiöt kuin kiinteistöjen omistajat. Aurinkosähkön tuotantotietoja on myös saatavilla taulukkomuodossa tuntitasolla. Ainakin Helen Oy:n kahden aurinkovoimalan tuotantotiedot saa ladattua voimaloiden esittelysivuilta. Kiinteistöihin tehtyjen asennusten tuotantotietoja eri puolelta Suomea löytyy invertteri valmistaja SMA:n Sunny Portal -sivuilta. Tieto näillä sivuilla ei tosin ole varsinaista avointa dataa, sillä tiedon hyödyntämiseen on tehty rajoituksia, ja tietoa ei saa ladattua koneluettavassa muodossa portaalista. Invertteri valmistajat tosin ovat siirtymässä avoimiin rajapintoihin IOT kehityksen myötä.

Rakennusten kattopinta-alojen aurinkosähkön tuotantopotentiaali on mallinnettu pääkaupunkiseudulla ja tämä data on niin ikään ladattavissa HRI:ssä.  Sun Energia Oy tarjoaa aurinkosähkön tuotantopotentiaalimallinnusta palveluna kiinteistön omistajille valtakunnallisesti.

Maalämpökaivojen poraaminen on vuodesta 2010 lähtien ollut luvanvaraista. Espoon kaupunki on visualisoinut kaupunkiin sijoitetut maalämpökaivot kartalla. Tätä tietoa ei löydy avoimena datana sen sijaan HRI:stä löytyy Espoon Geoenergiakartta, joka kuvaa maa- ja kallioperän soveltuvuutta maalämmön tuotantoon.  Geoenergiakartta niin kuin aurinkoenergiakarttakin edistää näiden energiantuotantomuotojen yleistymistä kaupungeissa. Energiatietoa hyödyntävällä sovelluksella on siis parhaimmassa tapauksessa hyvinkin merkittävä hiilikädenjälki.

Lilli Linkola

Datan avaaja

Lilli Linkola on yksi 6Aika-hankkeen datan avaajista. Hän on keskittynyt erityisesti kaupunkien energiatietoon ja pyrkii avaamaan tietokantoja joissa yritykset näkevät suurimman hyödyntämispotentiaalin.