Kuusinkertainen muutoksen tuuli – Avoin Data –hanke rakentaa uudenlaista yhteiskuntaa

Tupu, Hupu, Lupu, Teräsmies, Darth Vader ja John Lennon kokoontuvat Tampereen Torni-hotellin lavalle. Mistä he puhuvat?

Kyse ei ole vitsistä, vaan Mindtrek 2015 -paneelista, jossa Suomen kuuden suurimman kaupungin edustajat keskustelevat avoimesta datasta ja sen mahdollisuuksista. Moderaattori Pia Erkinheimo utelee paneelin aluksi, mitä mielikuvitushahmoja osallistujat haluaisivat olla. Tanja Lahti Helsingin kaupungin tietokeskuksesta valitsee esikuvakseen kenet tahansa Akun veljenpojista.

– He ovat luovia, sopivasti tottelemattomia ja kokeilunhaluisia ongelmanratkaisijoita, Lahti perustelee.

Veljenpoikien luonne kiteyttää hyvin juuri parhaillaan menossa olevan 6Aika Avoin Data -kärkihankkeen ytimen. 6Aika – Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jonka toteuttajina ovat niin sanotut kuutoskaupungit: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Tavoitteena on tehdä julkisten tietovarantojen avaamisesta ennemmin sääntö kuin poikkeus, standardisoida tietovarantojen jakelua ja käytäntöjä sekä luoda uusia mahdollisuuksia taloudelliselle kasvulle.

Kaikki Suomen kuutoskaupungit kuuluvat myös maailmanlaajuiseen avointa älykaupunkimarkkinaa luovaan OASC eli Open & Agile Smart Cities -verkostoon, jossa on tällä hetkellä mukana yli 60 kaupunkia. Tässä joukossa Suomen edustajien yhteistyö on täysin ainutlaatuista. Tuo ylisana ei ole pelkkää omien henkseleiden paukuttelua, sillä OASC on ottanut kansainväliseen toimintaansa mallia kotimaisesta Avoin Data -kärkihankkeestamme.

Avoimuus on täällä jäädäkseen

– Neljä vuotta sitten aloimme tutustua pääkaupunkiseudun HRI-malliin ja teimme perässä strategiapäivityksen, jonka mukaan kaupunkimme data on vastaisuudessa avointa, kertoo Tampereen tietohallintojohtaja Jarkko Oksala.

HRI eli Helsinki Region Infoshare on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteinen avoimen datan palvelu, josta löytyy koko seutua koskevaa tietoa kaikkien vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Juuri tästä koko 6Aika-strategiassa ja Avoin Data -hankkeessa on kyse: perinteisesti kaupunkien sisäisessä käytössä ollut data saatetaan kaikkien käyttöön rajoituksetta ja maksutta.

– Helsingissä saa vastaisuudessa hankkia vain sellaisia tietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat edellä mainitut kriteerit. Lisäksi datan on oltava helposti hyödynnettävässä muodossa , kertoo HRI-projektipäällikkö Tanja Lahti.

Lahti kertoo käyttävänsä päivittäin kahta avoimen datan päälle rakennettua applikaatiota. Ahkerimmassa käytössä niistä on Tampereella kehitetty joukkoliikennettä reaaliaikaisesti seuraava Nysse, joka toimii samankaltaisen rajapinnan ansiosta myös Helsingissä. Kaupungin päätöksentekoa Lahti seuraa kotisohvalta Itä-Suomessa tehdyn Ahjo Explorer –sovelluksen avulla. Tampereella pian käyttöön otettava päätöksentekojärjestelmä on valittu niin, että rajapinta on sama kuin Helsingin Ahjossa.

Eteenpäin harkiten mutta hartiavoimin

Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto ja ihmisten yksityisyyden suojan varjeleminen onkin aina erityispohdinnassa. Sekä Tanja Lahti että Jarkko Oksala kertovat konsultoivansa kaupunkiensa oikeuspalveluyksikköjä jatkuvasti.

– Tuorein keissimme liittyy varhaiskasvatukseen. Pohdimme, voiko kaupunki julkaista päiväkotien tarkkoja lapsimääriä ja päädyimme kielteiseen vastaukseen. Ryhmän pääluku voisi paljastaa muun muassa erityistarpeessa olevat lapset, Lahti summaa yksityisyydensuojan tärkeyttä päätöksentekoprosessissa.

– Tässä täytyy olla todella tarkka siksikin, että teemme töitä yhteensopivuuden eteen ja samalla juuri usean lähteen yhdistäminen voi paljastaa jotain, mitä ei saisi, Jarkko Oksala pohtii.

Kaikki kuutoskaupunkien panelistit ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tällaiset asiat eivät ole esteitä vaan tekosyitä olla avaamatta dataa. Lahti kertoo, että jokainen päätös käy niin tiukan seulan läpi, että ihmiset voivat olla turvallisin mielin.

Oksala toivoo lainsäätäjiltä vetoapua, jotta silläkin saralla saataisiin kirjattua loikka tähän päivään. Datan avaamisessa kyse on kuitenkin vain ja ainoastaan yhteisestä hyvästä.

Yksityisten ja yritysten yhteishyvä

Julkiseen päätöksentekoon ja palveluihin liittyvä data on tuotettu verorahoilla. Siksi yhteisillä varoilla tuotettu tieto halutaan tarjota sen keräämiseen kustantaneiden ihmisten eli veronmaksajien käyttöön. Helsinki valmistelee parhaillaan RESPA-projektia, joka avaisi julkiset tilat kuten urheilukentät tai kirjaston salit kaikkien kaupunkilaisten varattaviksi.

Pelkällä datan avaamisella ei kuitenkaan ole mitään itseisarvoa, vaan sen hyödyntäminen vaatii innovatiivista otetta. Homman hienous piilee siinä, että käyttömahdollisuudet ovat globaalit: sama bussisovellus toimii yhtä hyvin Humppilassa kuin Rio de Janeirossa. Yhtenäisten toimintamallien luomisen lisäksi Avoin Data –kärkihankkeen tärkein tavoite on synnyttää avoimen dataan pohjautuvaa yritystoimintaa.

Bussisovellus on hyvä esimerkki yhteen dataan perustuvasta palvelusta, mutta todellinen kultakaivos piilee useamman lähteen yhdistelemisessä. Toisaalta avoin data voi olla palvelun taustalle leivottua eikä sen hyödyntäminen edes näy loppukäyttäjälle.

Vuonna 2020 loppuvan 6Aika-strategian Avoin Data -kärkihanke jatkuu kesäkuulle 2017.

– Silloin datan avaaminen on kaupunkien arkea ja ihmiset osaavat ammentaa siitä hyötyä, toivoo Tanja Lahti muiden kuutoskaupunkien edustajien nyökytellessä hyväksyvästi.

Ja pakkohan se on uskoa, kun kerran Teräsmieskin on samaa mieltä.

Teksti: Mari Siukonen/Mediaporras Oy
Kuvat: Alisa Komendova/Mindtrek