7 syytä miksi matkakohteiden ja –yritysten pitää käydä avaamaan dataa

Avointa dataa pidetään yhtenä lupaavimmista teknologisista kehityssuunnista ja sen tärkeys myös matkailussa on tunnistettu. Monet toimivat esimerkit avoimen datan hyödyistä liittyvät matkailuun ja liikkuvuuteen tavalla tai toisella. HSL:n avoimen datan mahdollistama reittiopas on tästä oikein hyvä esimerkki.

Avoimen datan hyödyntäminen on kuitenkin vielä alkutekijöissään ja uusia mahdollisuuksia avautuu sitä mukaan kun uutta dataa tulee saataville. Avoin data ei ole pelkästään datan teknistä avaamista vaan se on myös liiketoiminnallinen ajatusmalli. Suomalaisilla matkakohteilla ja –yrityksillä onkin monia syitä, minkä takia avoimeen dataan pitäisi kiinnittää yhä suurempaa huomiota. Tässä niistä seitsemän:

1. Kilpailuetu.

Tässä vaiheessa on vielä mahdollista saavuttaa huomattavaa edellä kävijän etua avaamalla dataa. Datanälkäisiä firmoja on Suomessakin vaikka kuinka paljon ja nämä yritykset ja toimijat etsivät jatkuvasti uusia mahdollisuuksia hyödyntää avointa dataa. Todennäköisimmin he kääntyvät niiden puoleen, ketkä pystyvät tällaista dataa toimittamaan. Kilpailuetua on mahdollista saavuttaa tekemällä jotain kannattavaa, mitä kilpailijat eivät tee, ja datan avaaminen on ehdottomasti yksi mahdollisuus tällä hetkellä.

2. Asiakkaiden palveleminen.

Avoimella datan hyödyntämisellä on paljon mahdollisuuksia palvella matkailijoita entistä paremmin. Ajatelkaapa jos vaikka kaikkien maailman lentoyhtiöiden aikataulut ja hinnat olisivat saatavissa avoimena datana? Tai hotellien, nähtävyyksien, Airbnb:n majoituksien, tapahtumien ja ravintoloiden sijainnit, aukioloajat, ruokalistat (sisältäen kalorit, raaka-aineiden alkuperän, eritysruokavaliot jne.) ja palvelut olisivat täysin avointa dataa? Entä jonojen pituudet nähtävyyksillä, odotusajat, ilmanlaatutiedot, melutaso? Matkailijavirtoja pystyttäisiin ohjailemaan siten, että jokainen matkailija kokisi mahdollisimman optimaalisen kokemuksen. Näiden tietojen pohjalle voisi jo rakentaa hyvin monipuolisia sovelluksia ja palveluita, jotka kaikki helpottaisivat matkustamista ja valintojen tekemistä matkalla. Yksittäin nämä tiedot eivät välttämättä ole kamalan mielenkiintoisia, mutta niitä yhdistelemällä on jo mahdollista luoda innovaatioita.

3. Avoimuuden trendi kuluttajissa.

Kuluttajat arvostavat yrityksiä ja brändejä, joihin voivat luottaa. Yhä enemmän arvostetaan niitä, jotka salailevat mahdollisimman vähän asioita ja kertovat toiminnastaan mahdollisimman avoimesti. Kun tietoa on saatavilla paljon ja kun avoimuus on yksi yrityksen periaatteista, antaa tämän yhden lisäsyyn matkailijalle valita kyseinen yritys. Avoimuus on yrityskulttuuri ja asenne, ei pelkästään tekninen toteutus.

4. Mittaaminen ja johtaminen.

Et voi johtaa sitä, mitä et pysty mittaamaan. Jotta pystyisit mittaamaan jotain, sinulla pitää olla dataa. Datan hyödyntäminen suomalaisissa matkailuyrityksissä on vielä todella heikkoa, lähinnä johtuen alan yritysten pienestä koosta. Avoimen datan kautta mittaaminen on mahdollista siirtää muille osapuolille, mutta pitää tietysti varoa, ettei avaa liiketoiminnallisesti kriittistä dataa. Jos jotain dataa ei itse käytä, kannattaa sen avaamista miettiä vakavasti. Avoimen datan miettiminen pakottaa myös miettimään datan hyödyntämistä ylipäätänsä yrityksen liiketoiminnassa ja yrityksen liiketoiminnan johtamista mittaamisen ja datan avulla.

5. Kestävä matkailu.

Matkailijat ympäri maailmaa arvostavat yhä enemmän ja enemmän kestävää matkailua ja ympäristöystävällisyyttä. Tässä olisi mahtava valttikortti nyt matkailuyrityksille ja –kohteille. Asioiden internetissä yritykset voisivat mitata yrityksen tuottamaa jätemäärää / asiakas, vedenkulutusta, sähkönkulutusta, tai vaikka kullakin hetkellä tuotettua aurinkoenergian määrää ja tuoda nämä tiedot reaaliaikaisesti asiakkaiden nähtäville. Nämä tiedot voisivat myös ohjata matkailijoita kestävämpään käyttäytymiseen. Kaiken lisäksi tällaisen tiedon avaaminen voisi tuoda kilpailuetua matkakohteille ja –yrityksille.

6. Yhteistyön lisääminen Suomessa.

Suomi on matkailumaana niin pieni ja matkailijavolyymit niin vähäisiä, että tarvitsemme alue- ja yritysrajat ylittävää yhteistyötä. Avoin data ei ole pelkästään datan avaamista vaan myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Datan avaaminen ei pelkästään riitä, vaan hyviä ideoita ja toimivia käytänteitä pitää pystyä jakamaan. Jakaminen pitää kuitenkin aloittaa jostain ja datan avaaminen voisi olla hyvä ensimmäinen askel.

7. Tulevaisuuden innovaatiot.

Tällä hetkellä vallitsevat parhaat käytänteet avoimesta datasta ovat vasta pieni ensiaskel kohti tulevaisuutta. HSL:n avoimen datan perustalle tehdyt sovellukset ja vastaavat ovat vasta ensimmäinen pysäkki. Asioiden internet on tulossa ja kaupungit ja matkakohteet muuttuvat yhä älykkäämmiksi. Tämä älykkyys tulee perustumaan saatavilla olevaan dataan ja sen analysointiin. Kaupungit ovat niin älykkäitä kuin mitä järjestelmien käytössä oleva data mahdollistaa. Mitä enemmän dataa on saatavilla, sen paremmin järjestelmät toimivat. Nyt on jo aika valmistautua tulevaan ja käydä miettimään, millä tavalla matkailuyritykset ja –kohteet voisivat käytettävissään olevia aineistoja avata.

Matkailussa kansallisten ja alueellisten matkailuorganisaatioiden sekä yritysverkostojen pitää ottaa vastuuta digitalisoitumisesta sekä avoimen datan tuottamisesta. Yksittäisillä pienillä matkailuyrityksillä on tämän kaltaiseen toimintaan todella vähän resursseja ja osaamista. Data ei avaudu itsestään vaan avointa dataa pitää suunnitelmallisesti luoda. Matkailussa tarvitaan ohjeistusta datan avaamiseen matkakohteiden tasolla. Ohjeistuksella tulisi valmentaa matkakohteita avaamaan dataansa sekä avaamaan se yhtenäisessä muodossa. Avoimuuden mahdollisuuksia tulisi miettiä kun suunnitellaan sisältömarkkinointia, tietojärjestelmiä, uusia hankkeita tai vaikka ihan jokapäiväistä liiketoimintaa.

Juho Pesonen

Tutkimuspäällikkö

Juho Pesonen toimii matkailun verkkoliiketoiminnan tutkimuspäällikkönä matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksella Itä-Suomen yliopistolla. Hän tutkii ja opettaa digitaalisuutta matkailuliiketoiminnassa ja etenkin matkailumarkkinoinnissa. Kaikenlainen data kiehtoo Juhoa yhtenä mahdollisuutena kehittää suomalaisten matkailuyritysten kilpailukykyä kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Koulutukseltani Juho on kauppatieteiden tohtori ja hän on työskennellyt monipuolisesti lähes vuosikymmenen erilaisissa matkailuhankkeissa.