Alueellisilla dataportaaleilla menossa feeding frenzy

Olen työskennellyt kahdeksan vuotta paikkatietoasioiden ja erityisesti alueellisen ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin parissa. Olemme pyrkineet Lounaispaikassa edistämään paikkatietojen saatavuutta tuottamalla kansallisten speksien mukaisia paikkatietopalveluita mm. kunnille ja kehittäneet paikkatietoverkoston toimintaa alueellamme jo 15 vuoden ajan. Itseäni on häirinnyt se, että paikkatietoalan yrityksiä ei ole liiemmin alueellemme syntynyt. Voiko jopa omassa toiminnassa jotain vikaa?! Ei tietenkään.

Lintulaudalle lisää ruokaa ja uusia ruokailijoita

Kun päätimme avata datalähteitämme vuonna 2013, avasimme ovet vihdoin myös laajemmalle hyödyntäjien kentälle. Yhtäkkiä paikkatietoa hyödyntäviä startuppeja, demoilijoita ja devaajia olikin joka puolella. Aivan kuin olisimme heittäneet lintulaudalle ensimmäisen kerran sellaista ruokaa joka yhteisölle kelpaa ja laudalla olikin meille ihan uusia lintulajeja, eksoottisia ja erilaisia, mutta yhtäkaikki todella nälkäisiä. Lintulaudalla kamppailevat nyt pienet ja suuret ja meidän tehtäväksi on jäämässä vain iloita ruokailijoista ja tuottaa uusia datanavauksia ja markkinoida lintulautaa yrityksille.

Hyödyntäjäpooli onkin todella paljon laajempi paikkatietoverkostoon nähden, joka on pitkälti mielletty ympäristö- ja kaavoituspuolen juttuna. Avoin data on laajentanut myös paikkatietoalan osaajien toimintakenttää huomattavasti (jopa oman osaamisen äärirajoille, mikä on samalla pelottavaa ja todella virkistävää).  Avoimen datan ekosysteemissä ruokailijoita tulee koko ajan enemmän, kunhan ravintoa (eli avointa dataa) saadaan avattua. Ruokailijat voivat olla generalisteja tai hamuavat vain ja ainoastaan tiettyä tietovarantoa. Selvää on, että ruokailijoita on monenlaisia ja niitä on nyt todella paljon.

Alueelliset vai kansalliset palvelut?

Isoin kysymys tämän syksyn aikana on ollut, miten datan jakelu hoidetaan. Onko Suomen kokoisessa maassa tarvetta alueellisille avoimen datan jakelukanaville, vai pärjätäänkö yhdellä yhteisellä kansallisella palvelulla? Vastaavaa keskustelua on käyty parinkymmenen vuoden ajan paikkatietopuolella, jossa puhutaan kansallisesta paikkatietoinfrastruktuurista sekä alueellisista tai paikallisista karttapalveluista ja verkostoista sekä niiden suhteesta toisiinsa.

Paikkatietopuolella infrastruktuuriajattelu noudattelee nyt pitkälti hierarkista järjestelmää: on globaalit, kansalliset, alueelliset ja paikalliset järjestelmät, jotka tuottavat ja syöttävät tietoa omille verkostoilleen ja ruokkivat niiden tietotarpeita mutta jakavat myös tätä toiselle hierakiatasolle. Mielestäni nämä eivät ole koskaan estäneet toistensa tarpeellisuutta. Käyttäjät ovat erilaisia, aineistot ovat erilaisia ja tarpeet ovat erilaisia. Silloin myös datapalvelut voivat olla erilaisia.

Itse en edelleenkään näe, että eritasoiset ja eri toimijoille kohdennetut palvelut jotenkin kilpailisivat keskenään. Tai jos kilpailevat, eikö kilpailu usein ole terve merkki elinvoimaisesta ekosysteemistä. Kilpailun kautta nähdään, selviääkö vain yksi elinvoimainen yksilö, vai löytävätkö eri kohderyhmiä palvelevat järjestelmät oman ekolokeronsa. Ennakolta tätä voi olla vaikea nähdä.

Monistettavuus ja yhteistyö etuna

6Aika avoin data kärkihankkeessa on päädytty tarjoilemaan avoimen datan toimintoja alueellisesti: dataportaali metatietokatalogeineen, sovellusgallerioineen ja avoimen datan julkistussuunnitelmineen tullaan toteuttamaan nyt neljällä alueella. Helsinki Region Infoshare:n palveluita kehitetään ja Tampereelle, Ouluun ja Turkuun tullaan toteuttamaan omat alueelliset dataportaalinsa. Palvelu toteutetaan yhteistyössä avoimella lähdekoodilla, sen voi ottaa käyttöön kuka tahansa, missä tahansa. Eli palvelu on helposti monistettavissa myös muiden kuntien tai alueiden käyttöön. Näistä alueellisista dataportaaleista informaatio virtaa kansalliseen Avoindata.fi palveluun.

Odotamme ainakin Lounaispaikassa innolla uutta dataportaalia ja sen tuomia mahdollisuuksia alueellisten tietopalveluiden tukena!

Sanna Jokela

Paikkatietoasiantuntija

Sanna Jokela on taustaltaan maantieteilijä ja perehtynyt 10 vuoden ajan paikkatietoasioihin. Viime vuosina avoimen datan toiminnot ovat olleet lähellä hänen sydäntään ja hän on työskennellyt myös 6aika hankkeessa. Sanna on juuri aloittanut Gispo Oy:llä ja on superinnoissaan uudesta tiimistä, jossa hän hoitaa mm. QGIS-koulutuksia, paikkatietohankkeita ja viestintää.

Lounaispaikka

Lounaispaikka on lounais-Suomen alueella toimiva paikkatietoyhteistyöverkosto. Se ylläpitää alueellista karttapalvelua, kehittää alueen toimijaverkostoa ja järjestää alan tapahtumia.