Avoimen datan hyödyntämisen sietämätön vaikeus

Miksi raha ei kasva puussa? Miksi avoimesta datasta on niin vaikea luoda uutta liiketoimintaa, vaikka uusia rajapintoja avataan kiihtyvällä vauhdilla?

Kaupungit ovat etsineet uusia ideoita avoimen datan hyödyntämiseen kilpailuilla, hackathoneilla ja aktiivisella tiedottamisella. Jollakin on pakko olla ideoita, joilla luodaan uutta avoimiin rajapintoihin perustuvaa liiketoimintaa!

Yksinkertaisimmassa muodossaan uusi tuote tai palvelu tarjoaisi lähinnä käyttöliittymän avoimiin rajapintoihin, mutta kuinka arvokkaaksi käyttäjät tämän mieltävät tai onko kukaan oikeasti valmis siitä maksamaan? Liiketoimintamallit luovat toki omat haasteensa, mutta vähintään yhtä haasteellista on idean suojaaminen. Yksinkertainen idea on helppo kopioida ja kilpailutilanteessa orastava liiketoiminta saattaa helposti tyrehtyä alkumetreillä.

Haasteita syntyy myös palvelun laajentamisesta muihin kaupunkeihin. Kaupunkien aikataulut tietovarastojen avaamisissa poikkeavat toisistaan ja vastausta laajentumishaaveisiin ei ikävä kyllä löydy aikataulutettuna avoimen datan roadmapilta.

Pelkällä kekseliäällä datan visualisoinnilla ei vielä kovin innovatiivista palvelua luoda. Esimerkiksi reaaliaikaisen rajapinnan palauttama data kyllä kertoo tämänhetkisen tilanteen, mutta vaikkapa aurauskaluston tämänhetkinen sijainti ei ole riittävä tieto siitä onko jokin tietty alue jo aurattu. Kun tietoa aletaan kerätä omaan tietovarastoon palvelemaan monimutkaisempaa logiikkaa ja analytiikkaa, samalla kasvavat myös vaadittavan infrastruktuurin kustannukset. Kun kustannuksille ei löydy selvää maksajaa, moni kiinnostavakin idea päätyy pöytälaatikkoon muiden toteuttamattomien hyvien ideoiden jatkoksi.

Kun yritys hyödyntää avointa dataa pelkästään omassa liiketoiminnassaan, ovat monet asiat helpommin ratkaistavissa. Yritys voi itse määritellä datan tuoman lisäarvon liiketoiminnalleen ja sen perusteella päättää kannattaako investointi datan keräämiseen. Koska lisäarvo liittyy yleensä olennaisesti yrityksen kilpailukyvyn parantamiseen, niin näitä innovaatioita käsitellään yleensä liikesalaisuuksina eikä niistä julkisesti kerrota muille.

Vauhdittaakseen avoimen datan hyödyntämistä kaupungit voisivat avata kaupunkilaisten palautteet yrityksille. Jos jollekin palvelulle on selkeästi kysyntää, kasvaa sen myötä myös yritysten kiinnostus kehittää kysyntää vastaavia palveluita. Maksaako palvelun käyttäjä saamastaan palvelusta vai olisiko palvelun käytöstä syntyvä data joillekin toimijoille arvokasta? Palveluita toteuttavilta yrityksiltä vaaditaan kykyä innovoida uusia ansaintamalleja, sillä pelkillä palvelukonsepteilla ei uutta liiketoimintaa synny.

 

Kirjoittaja:
Jan Borgelin
Empirica Finland Oy
jan@empirica.fi

Jan Borgelin