Avoimen datan kehityskulkuja

Julkisia ja yksityisiä tietovarantoja avataan kovaa vauhtia, mutta mitä kehityskulkuja on odotettavissa lähiaikoina?

Alkuvaihe oli jo: visualisoidut tietopaketit

Tietopaketti on yleensä tekstitiedosto, joka on avattavissa sellaisenaan tai vaikka taulukkolaskentaohjelmalla. Tieto menee paremmin perille, kun se visualisoidaan graafiseen kuvaajaan tai kartalle. Tällainen tieto on arvokasta demokratian kannalta ja tiedotusvälineet käyttävätkin sitä kiitettävästi. Tällä tietomuodolla on arvonsa, mutta myös rajoituksensa; se ei ole ratkaisu kuin pieneen osaan avoimen tiedon tarpeesta. Näitä tietokokkareita voitaneen edelleen jalostaa sen verran, että tulevaisuudessa ne varustetaan semanttisilla määreillä, jolloin ne ovat haettavissa myös semanttisen webin sovelluksilla ilman kovakoodattuja ”appseja”.

Ohjelmointirajapinnat

Näitä on tuttujen kesken kutsuttu nimellä API, nyt nimitystä käyttävät tuntemattomatkin. API on siis muuttunut muotisanaksi ja päässyt piireihin. Puhutaan myös “livedatasta”, jolla tarkoitetaan teknistä yhteyttä jonkun tietojärjestelmän muuttuviin tietoihin. Tällä tietomuodolla on ratkaiseva merkitys uusien, taloudellisesti merkittävien sovellusten kehittämiselle. API:en avaaminen maksaa rahaa sekä avaamisvaiheessa että sen jälkeen. Jotkut kunnat ovat saattaneet ajautua tilanteeseen, jossa palveluntarjoajat rahastavat tietojen avaamisesta. Avatun tiedon on myös sijaittava varsinaisten toiminnallisten kriittisten järjestelmien ulkopuolella, ja sekin maksaa. Avoimen tiedon uskotaan kuitenkin tuovan kustannuksensa takaisin lisääntyneenä toimeliaisuutena.

Karttasovellukset, GIS

Avoimeen dataan liittyy lähes aina joku sijainti, usein myös käyttäjän sijainti. Joskus sijaintitieto on pääsisältö, esim. navigoinnissa. Karttasovellukset ovat tärkeä perusta avattavalle datalle – valmiille pohjalle voidaan visualisoida monenlaista dataa eri tavoin esitettäväksi. Tämä trendi tulee lisäämään avoimen datan yleistä kiinnostavuutta ja toivottavasti myös intoa uusiin avauksiin. Sovellukset kehittyvät kuitenkin edelleen alhaalta ylöspäin, eli ensin avataan mielenkiintoista dataa ja toivotaan, että joku jossain löytää sille käyttöä.

Järjestys muuttuu

Yleensä sovelluksia kehitetään johonkin tunnettuun tarpeeseen. Kun nykyään tehdään avoimeen dataan perustuvaa sovellusta, ei lähtökohtana useinkaan ole pelkkä tarve, vaan myös tieto siitä, mitä dataa on avattu. Datan avaaminen on usein hidasta, joten moni sovellus jää toistaiseksi kehittämättä.

Tavoiteltava tilanne on, että kun havaitaan uusia avoimen datan tarpeita, niin data olisi jo valmiiksi avattuna. Tähän päästään vasta sitten, kun tietolähteitä on avattu riittävästi. Siihen on vielä matkaa, eikä tietoja pidä jättää avaamatta vain sillä perusteella, että sitä ei ehkä tarvita; sitähän avaaja ei voi tietää, vaan käyttäjä, aikanaan. Tiedot kannattaa toki avata johonkin valistuneeseen arvaukseen perustuvassa tärkeysjärjestyksessä.

Kohina

Avoimella datalla oli lähihistoriassaan hypetysvaihe, jossa jotkut edelleen tykkäävät velloa. Vieläkin käytetään sanoja, joille ei ole oikein selvää merkitystä, etenkään puhujalle. Aina avoimessa datassa ei tunnu myöskään olevan kyse tiedon avaamisesta helppokäyttöisessä muodossa, vaan oman organisaation maineen pönkittämisestä hienolta kuulostavalla asialla. Tällaiseen osataan onneksi suhtautua asianmukaisen kohteliaasti.

Avointa dataa myös pelätään kuin tulta muinoin. Syynä lienee normaali muutosvastarinta ja tuntemattoman pelko. Onneksi meillä on valistuneita johtajia sekä juristeja, joiden linjauksiin voimme tukeutua, kun laiska varovaisuus lemahtaa naamalle organisaatioiden uumenista.

Digitalisaatio

Avoin data on osa digitalisaatiota. Digitalisaatio johtaa muun ohella siihen, että eri organisaatioilla on saatavilla monenlaista uutta tietoa asiakaskunnastaan, mm. asiakkaiden toiminnasta, datan käyttämisestä ja palautteesta. Tietomassasta voidaan louhia esiin mm. kuntalaisten uusia tarpeita tai alkamassa olevia kehityskulkuja. Tätä tietoa pidemmälle jalostettuna voidaan puolestaan käyttää päätöksenteon apuna.

Datan avaamisen kerrokset

Laatua voidaan aina parantaa. Kun kunta avaa tietovarantojaan, se tekee sen ilmaiseksi ja hyvällä tarkoituksella. Parhaimmillaan tieto on myös sellaisessa muodossa, joka on vertailukelpoista muiden kuntien julkaistun tiedon kanssa. Näin ei kuitenkaan aina ole. Tiedon esitystavan yhtenäistäminen on oma hommansa ja liiketoimintaa, samoin kuin saatavilla olevien rajapintojen luettelointi tai mainostaminen. Nämä kerrokset ovat Suomessa vielä varhaisessa kehitysvaiheessa. Tietojen saanti sovitulla tietojärjestelmästä ja järjestelmän kuormitettavuus vaativat myös oman kerroksensa; pilvipalvelut lienevät tässä innolla mukana.

Avoimen datan merkitys hahmottuu pikku hiljaa itse kullekin; kehitystä kuitenkin tapahtuu. Kaikki edellä mainitut asiat kehittyvät ja vahvistavat toisiaan, kunnes niistä – mielellään pian – kehkeytyy tärkeä ja jokapäiväinen osa yhteiskuntaamme.

Kuva: Growth by TMAB2003 (cc-by-nd-2.0)

Matti Järviö

Kumppanikoodari

Matti Järviö toimii kumppanikoodarin virassa ja ammatissa Espoon kaupungissa. Työhön kuuluu pockien tekemistä, avoimessa datassa sovellettavien tekniikoiden arviointia ja asiantuntijana toimimista Espoon 6Aika avoin data -projektissa.