Laatikon sisältä ja ulkoa: näin avoimella datalla tehdään liiketoimintaa

Sekä luovuus että suoraviivaisuus toimivat avoimen datan valjastamisessa kaupallisiksi tuotteiksi. DataBusiness.fi-sivustolla on julkaistu Open Knowledge Finlandin tuottama sataan avoimen datan käyttötapaukseen perustuva kartoitus ajankohtaisista trendeistä ja alan liiketoimintalogiikoista.

Yleisimmät avoimen datan ansaintalogiikat perustuvat digitaalisten palveluiden myyntiin. Hinnan perusteena saattaa olla käyttöoikeus johonkin palveluun määräajaksi. Esimerkiksi virolainen geenitestitulosten hakupalvelu Xpressomics toimii freemium-mallilla, jossa vuosimaksua vastaan käyttäjä pääsee käsiksi suurempaan joukkoon tuloksia.

Myytävät palvelut saattavat olla kertaluonteisia ja ainutlaatuisia, ja asiakas maksaa jostakin varta vasten tilauksen perusteella tehdystä tuotoksesta. Esimerkiksi nepalilainen YoungInnovations on erikoistunut avoimen datan sovelluskehitysprojekteihin.

Monissa tapauksissa avoin data toimii myös raaka-aineena ilmaispalveluihin, ja tuotot kerätään esimerkiksi mainosmyynnin kautta tai ilmaispalvelut toimivat osana yrityksen brändimarkkinointia.

Liiketoiminnan aihealueista avoin data nousee korostetusti esiin siellä, missä voidaan käyttää paikkatietoja, liikennetietoja, taloustietoja sekä ympäristöön ja energiaan liittyviä aineistoja. Suomalainen Digiroad-aineisto ja joukkoliikenteen aikataulut toimivat jo useamman liikkuminen palveluna -konseptia kaupallistavan yrityksen keskeisenä tuotannontekijänä – kannattaa seurata ainakin Whimiä ja Tuupia.

Ekologinen ajattelu on valtavirtaistumassa myös osaksi liiketoiminnan arvoja. Monen monet yritykset ilmoittavat ympäristön puolesta toimimisen osaksi jopa perustamistarkoitustaan. Esimerkiksi ruotsalainen Normative automatisoi ympäristövastuuraportoinnin peilaamalla asiakkaan liiketoimintadataa eri ympäristöalan avoimen datan lähteisiin. Asiakas voi ostaa pelkän raportin, ohjelmiston tai myös konsultointia ympäristöjäljen pienentämiseksi.

Ehkä koko kartoituksen suoraviivaisimmat tavat muuttaa ilmainen maksulliseksi tulevat Suomesta ja perustuvat MML:n ja OpenStreetMapin aineistoihin. Esimerkiksi Maastokartat– ja Karttaselain-sovellukset Androidille ovat tarjolla ilmaiseksi perusversioina ja lisätoimintoihin pääsee kerta- ja vuosimaksuilla. Niin ikään OpenStreetMapin karttadataa verrattain kekseliäästi käyttää MIPsoftin kehittämä BlindSquare. Sovellus auttaa näkövammaisia liikkumaan kaupungilla lukemalla paikkatietoja ääneen. Sovelluksen kertaostos maksaa $39,99 ja lisätoimintoja saa pienillä sovelluksen sisäisillä ostoksilla.

Hyödyllisyydestä ja innovatiivisesta näkökulmasta kunniamaininnan saa yhdysvaltalainen, elokuussa lakkautettu Prosper Daily -sovellus. Sen perustehtävä oli auttaa käyttäjiään varallisuudenhallinnassa, mutta todellinen oivallus perustui kuluttajavalitustietokannan hyödyntämiseen. Sovellus tunnisti aiempien valitusten perusteella niin kutsut “harmaat veloitukset”, jotka muodostavat miljoonien dollareiden vuotuisen harmin ja vaivan kuluttajille. Tällaisen kohdalla käyttäjä sai ajoissa hälytyksen joka kiinnittää huomion tarkastaa lasku tavallista tarkemmin. Uusi vastaava sovellus kulkee nimellä Clarity Money.

Kartoituksen yhteenvetona voidaan todeta, että useat yritykset ovat jo löytäneet avoimen datan. Kaikki avoin data ei kuitenkaan ole yhtä käyttökelpoista. Ollakseen houkuttelevaa datan on oltava laadukasta, kosketettava laajoja ihmisjoukkoja, ajankohtaista eli päivittyvää sekä sillä on oltava jokin taloudellisesti oleellinen ulottuvuus.

 

Tutustu avoimen datan käyttötapauksiin täällä.
Liiketoimintaa avoimesta datasta -kartoituksen pääset lukemaan täältä.

Raimo Muurinen

Asiantuntija Raimo Muurinen tutkii ja kehittää yhteiskunnallisen osallistumisen ja tietoon perustuvan päätöksenteon tapoja. Hän on työskennellyt Open Knowledge Finlandissa useissa avoimen datan ja demokratian projekteissa.