Avoimesta datasta liiketoimintaa?

Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa olemme tutkineet jo useiden vuosien ajan sitä, millaisilla liiketoimintamalleilla yritykset voivat toimia avoimen datan parissa, yritysten kohtaamia haasteita ja yhteisiä menestystekijöitä. Toistaiseksi kestävät avoimen datan liiketoimintamallit ovat olleet harvinaisia. Avoin data on tällä hetkellä tilanteessa, jossa sen ympärille kehitettävien palveluiden on lunastettava tietoaineistojen julkaisuun liittyvät odotukset. Avoin data tarvitsee siis esimerkkejä tappajasovelluksista, jotka menestyvät, vastaavat käyttäjien tarpeisiin ja ovat kaupallisesti mielekkäitä myös pidemmällä aikavälillä.

Avointa dataa käytetään yrityksissä erittäin monipuolisesti ja yhdessä kaupallisten lähteiden kanssa. Data sinänsä ei kuitenkaan ole arvokasta ilman sovellusta, joka jalostaa ja hyödyntää sitä. Liiketoiminta on toistaiseksi pienimuotoista ja useat yritykset etsivät parasta liiketoimintamallia. Kaikkien sovellusten tekijöiden ei ollut tarkoituskaan luoda liiketoimintaa, vaan sovelluskehitystä tehtiin puhtaasti harrastuspohjalta. Yritysten haasteina on ollut muun muassa julkisen hallinnon tuntemuksen puute, ohjelmoinnissa käytettyjen rajapintojen yllättävät muutokset sekä kannustavien tukirahoitusmuotojen puute.

Samanaikaisesti Suomessa voidaan nähdä suurena mahdollisuutena aineistojen korkealaatuisuus ja hallinnon kyky tuottaa standardoituja tietoaineistoja, joiden uudelleenkäyttö ja jalostaminen on mahdollista pitkälle automatisoida. Tähän mennessä julkaistut aineistot sisältävät esimerkiksi julkisen liikenteen aikataulu- ja tilannedataa, säädataa ja väestöaineistoja. Näiden tietomassojen jalostaminen voi tapahtua esimerkiksi yhdistämällä sitä sensoridataan, merkitsemällä paikkakohtaisilla “tägeillä” tai luomalla palveluita, joissa kontekstisidonnaista data yhdistetään kannettaviin päätelaitteisiin.

Esimerkkejä tällaisista palveluista on jo nähtävissä. Mielenkiintoinen esimerkki kannattavasta palvelusta, joka perustuu avoimen ja suljetun data yhdistämiseen ja melko yksinkertaiseen jalostamiseen ovat luottotietopalvelut, jotka yhdistävät verotus-, kaupparekisteri- ja maksuhäiriötietoja ja myyvät nämä hyvällä katteella eteenpäin. Datajournalismi on vielä pienimuotoista, mutta sen yhdistäminen paikallisten mainosten ja kiinnostavan reaaliaikaisen päivittyvän datan kanssa voisi tarjota mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös pienemmille ja hyvin paikallisille toimijoille. Samanlaisia palveluita on kuviteltavissa esimerkiksi liikenne-, ilmanlaatu- ja maanmittaustietojen päälle, erityisesti yhdistettynä sensoridataan, ja sovelluksia onkin jo syntynyt hackathoneissa ja vastaavissa tapahtumissa, mutta valitettavan monet ovat jääneet vain demoiksi tai niiden kehitys on pysähtynyt.

Mikäli avoimuus hallinnossa jatkuu ja tiedon jakelun standardointi etenee, on kerrankin mahdollista kääntää suomalainen byrokraattisuus ja jäykkä standardien noudattaminen hyödyksi ja jopa liiketoimintamahdollisuuksiksi!

Kuva: rainbow of credit by frankieleon (cc-by-2.0)

Matti Rossi

Professori, dosentti

Matti Rossi on tietojärjestelmätieteen professori Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa ja tietojärjestelmien kehittämisen dosentti Lappeenrannan teknisessä yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy tietojärjestelmien kehittämisen ongelmiin. Viimeaikoina hän on erityisesti laajoja ERP- ja arkkitehtuurihankkeita ja niiden organisationaalisia vaikutuksia sekä avoimen datan hyväksikäyttöä liiketoiminnassa. Hän voitti vuoden 2013 TAF:in Millenium Distinction Award:in avoimen koodiin ja –datan tutkimuksestaan. Hän on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu tutkija, mistä ovat osoituksena mm. sekä aikakausilehtien (Journal of Database Management 2008), että kansainvälisten konferenssien (ECIS 2005, HICSS 2006, HICSS 2010) parhaiksi arvioidut artikkelit. Rossi on Association of Information Systemsin virallisen lehden, Communications of the AIS:n päätoimittaja.