Liito-oravat liitämään vapaasti

Tuotimme vuonna 2015 Espoon kaupungille laserkeilausaineistoihin perustuvan analyysin liito-oravien potentiaalisista liitopoluista. Aineistoanalyysin tuloksena syntyneitä karttoja voi käyttää kaupunkisuunnittelun tukena sekä kohdentaa sen mukaan maastotöitä.

Rakennetussa ympäristössä liito-oravilla on hankaluuksia löytää reittejä puusta puuhun. Varsinkin leveät pääväylät estävät eläinten kulun, jollei sopivia levähdyspaikkoja löydy. Laserkeilausainestosta tuotetun korkeus- ja kasvillisuusmallin sekä laskentamallin avulla saimme tietoa siitä, mistä liito-orava potentiaalisesti voisi ja ei voisi ylittää valtateitä tai muita kaupunkiympäristön osia. Samalla mallinnettiin, kuinka hyvät mahdollisuudet liidon onnistumiseen on metsien ja puiden korkeuksien näkökulmasta.

Projektin tavoitteena oli tukea Espoon julkishallinnon edustajia tunnistamaan liito-oravien käyttämiä ylityskohtia valtaväylillä kasviston ja maanpinnan korkeusmallien avulla. Mainittu projekti palkittiin jaetulla toisella sijalla osana Espoon innovaatiokilpailua.

Miten avointa dataa on hyödynnetty?

Vastaavan työn voi totuettaa MML:n avoimilla laserkeilausaineistoilla. Tässä projektissa käytettiin kuitenkin Espoon omia aineistoja. Espoon kaupunki julkaisi projektin paikkatietoanalyysitulokset avoimena datana valtiovarainministeriön avoindata.fi-verkkopalvelussa: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/espoon-liito-oravien-lentorataradat

Pekka Sarkola
info@gispo.fi
www.gispo.fi